Hurrrrrmurointia!

Ostin tässä joitain aikoja sitten (okei, voi siitä olla jo monta kuukauttakin) erästä ihanaista kissakangasta Verson puodilta. Tarkaan en tiennyt, mitä siitä teksin ja kun vihdoin visiot selkiintyivät, ei kangasta riittänytkään niihin, joita olin suunnitellut. Onneksi sain vaihdettua palasen lisää ja niin visiot vaatteista toteutuivat.

Ensin surautin hupparin nuorimmalle. Kaavana Ottobre-lehden (3/2012) Panda-huppari koossa 92cm. Hiukan pidennetyin hihoin ja helmoin. Ei välttämättä olisi tavinnut, mutta meneehän sitten pidempään. Kaveriksi hupparille samaisen lehden Koala-housut. Pöksyt näyttivät aluksi aivan liian leveiltä, mutta päällä ovat ihan ok. Jos vielä samalla kaavalla teen, niin leveyden voisin leikata ilman saumanvaroja. Malli ei ollut tällä kerralla kovin kuvauksellinen, joten kunnollisia sovituskuvia ei nyt saatu.

Hupparin jäljiltä kankaasta jäi vain soiroja, joista leikoin ja saumuroin summamutikassa hameen. Koitin tehdä siitä sopivan tuolle meidän 2-vuotiaalle, mutta menee kyllä isosiskolleen. Helma on huoliteltu siksakilla, hyppytikkien säestämänä. Huollosta tullut koneeni tekikin hyppytikkiä, liekö johtunut vääränmallisesta alapuolasta, jonka ostin. Pitänee tutkia tilannetta.

Vaihtopalasta pikku-iita sai kesähaalarin, jotka onkin esitelty jo edellisessä postauksessa. Toivottavasti ilmat kuitenkin vielä lämpenisivät, että saisi haalarille edes muutaman käyttökerran.

Kesän toivossa leikkasin vanhasta paidastani pika-hameen, senkin nuoremmalle tyttärelle. Hameen reunat huolittelin rullapäärmeellä, onnistui ihan kivasti, vaikka ensimmäistä kertaa kyseistä ommelta kokeilinkin. Tai no, toista kertaa, sillä pitihän sitä testata, ennen kuin alkaa oikeita vaatteita tehdä. Niinpä Hanna-Elinakin sai uuden hameen.
(edit. piti ihan etsiä, että mistäs sitä löysinkään hameen ohjeen. No täällähän se oli: http://nappinja.blogspot.fi/2013/06/minuuttimekko.html )

Tässä oli yliannostus keltaista, mutta lankojen vaihtaminen saumuriin on mielestäni niin typerää, että mielellään sitä sitten teksi useamman vaatteen samanvärisin langoin.

Lisää (keltaisiakin) ompeluksia luvassa, sitten taas kun ehditään!

-S

Visiosta vaatteeksi

Minulla on ollut jos jonkinlaista visiota mielessä tietyistä kangasyhdistelmistä. Kankaat ovat marinoituneet kaapissa jo jonkin aikaa, mutta krooninen aikapula (ja jonkinsortin ompelulukko) ovat hidastaneet visioiden toteutumista. Tässä kuitenkin esittelyyn muutama valmis visio.

Esikoiselle Pehemiän raitajoustofroteesta ja Noshin skootteritrikoosta asu. Resorit on myös ostettu Noshin kaupasta. Housut ovat Ottobre-lehden Saimi-kaavalla tehdyt, mutta polvipituisiksi pätkäistyt ja paita on samaisen kaavalehden Hoops-paidasta muokattu tunika. Lehtien numerot voin tarkistaa tarvittaessa. Sovituskuvaa ei löydy, mutta tämmöinen lattiapläjäys olisi tarjolla:

Kuopukselle olin visioinut Verson Puodin hurmuri-joustofroteesta kesähaalarit raitaresorein (Pehemiältä). Hiukan naftit niistä tuli, mutta liekö kesääkään enää paljoa jäljellä. Kaava on otettu Me&I:n haalareista. Pikku-neiti innostui oikein poseeraamaan, joten tässäpä hurmuri-kuvia!

Leikottuna on vielä muutamia vaatekappaleita, odottavat aikaa ommella ne kasaan. Tosin ompelukoneeni kaipaa pikaisesti huoltoa, jonkinverran kireillä langoilla on nyt viimeiset ompelukset tehty. Mikä lie siihen yhenäkin tullut.


-S

Juhannuksen taikaa ja kadonnutta aikaa

Aika. Minuutti, tunti, ilta, viikonloppu, viikko. Oli sitä (aikaa) kuinka paljon tai vähän, niin nopeaan se tuntuu menevän. Arjet töissä, illat kotipuuhia ja viikonloppuisin monenmoista aherrusta niin pihamaalla kuin sisälläkin.

Joitain ompeluksia olen ennättänyt tehdä, mutta en ole saanut ajoiksi niitä kuvata (kunnolla). Milloin pikkumallit ovat vain venkoilleet kameran edessä milloin taas kieltäytyneet edes olemasta mallina. Itsellenikin tein mekkosen, jonka rakas mieheni risti saunapyyhkeeksi. Ajaisihan se varmaan pyyhkeen virkaa, joustofroteeta kun on. Mutta ei sentään mitä tahansa, vaan uniikkia Taikametsää. Koitan saada pyyhkeestäni jonkinlaisen edustavan kuvan, tähän väliin vähän venkoilijoita:

Lasten hoitotäti jäi juhannuksen alla lomalle ja jotain muistamista koitin kehitellä. Ajanpuutteen vuoksi hoidosta kokonaan pois jäävä tyttäreni piirti kuvioita Siwan valmiiseen puuvillakassiin. Annoin tytölle vapaat kädet toteuttaa itseään. Tällaista jälkeä siitä syntyi:

Juhannukseksi suuntasimme koko perheen voimin synnyinseuduilleni. Leppoisan juhannusviikonloppu hyvässä seurassa - voiko sitä muuta enää toivoa?
Näihin kuviin - näihin tunnelmiin..

-S